MargaretaBlafield

Herkulliset röstipotut

Röstiperunat tulivat puheeksi Ari Alsion blogissa. Seija  Nylund neuvoi ystävällisesti niiden valmistuksessa ja kun kaupassa oli sopivasti isokokoisia perunoita irtomyynnissä päätin kokeilla.

Olen muistaakseni joskus aikaisemminkin kokeillut, mutta en saanut niitä pysymään nätisti koossa.

Raastoin ison sipulin raastinraudan karkeimalla raasteterällä.

Kuorin ja raastoin 2 porkkanaa astetta hienommalla terällä. Monessa raastinraudassa ei ole tätä karkeutta jota yleensä käytän porkkanaraasteeseen. Minun mainiossa Virossa lahjaksi saadussa tukevassa raastinraudassa on kuusi erilaista terää.

Kuorin neljää isoa perunaa  ja raastan niitä karkeimalla teräällä.  Raastinraudassani on viipalontiteräkin, mutta sitä en juuri koskaan käytä, veitsellä viipalointi kun on kätevämpää.

Sekoitan raasteet ja maustan suolalla ja pippurilla myllystä.

2 pientä kananmunaa sotken joukkoon.

Pannun olen laittanut kuumenemaan raastamisen loppuvaiheessa. Lorautan siihen reilusti rypsiöljyä.

Muotoilen ja tiivistän  röstit juustohöylän päällä.Nyt ne pysyvät kasassa ja paistuvat kauniin kullanruskeiksi.

Röstiperunoiden kanssa koemaistan muutama päivää sitten tarjouksesta ostamani uutuutta; prinssiryynäreitä.

Puolukkasurvos olisi mainio lisuke,  mutta en viitsi mennä kellarista hakemaan vaan  tyydyn tomaattiin.  Niitä kun sattuneesta syystä pöydälläni on runsaanlaisesti.

Tästä satsista tuli kymmenen pikkasen lettuja isompia ja paksumpia röstejä.Olin ajatellut että puolet, eli pannullinen olisi riittänyt.  Aina ei arvioni ihan osu kohdilleen.

Ihan hyvältä maistui, vaikka ei  prinssiryynimakkarat mitään lempiruokaa minulle tulee olemaan.  

Pitkästä aikaa tuli syötyä kunnon lämmin ateriakin. Joten jotain hyötyä sentään on tästä bloggailusta. Usarissa on harvinaisen ystävällisiä ja neuvojaan auliisti jakavia kirjoittajia.

Kiitos Ari ja Seija! Ja Jaana tietekin, joka sen röstiperunan toi puheenaiheeksi.

Ketähän huomenna kutsuisi syömään loput rösteistä? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikös Oulussa ole rössypotut?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Muistini mukaan niitä myydään Oulun kauppahallissa. Oulu on muuten mukava kaupunki.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Röstiperuna jalostuu kummasti,jos siihen pistää juustoraastetta..pysyy paremmin kasassakin..eräs suomalainen maitotaloustuotteisiin erkoistunut
valioluokan firma (en voi sanoa nimeä,kun ei saa mainostaa)on tehnyt varsin valioluokkaa olevan kylän vanhimman cheddarin ja jopa onnistunut siinä..jossain röstissäkin se saattais olla erinomaisen hyvä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä syön mielummin juustot juustoina, sitä Oltermannin cheddariakin mitä eilen ostin. Perunan pitää maistua perunalta.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Niin..mitäs pottuja ne rössypotut oikein onkaan ?? :))

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Rössypotut ovat perunan, silavan ja veripaltun yhdistelmä, josta on lukuisia variaatioita. Itse en ole rössypottua syönyt, kuin viisikymmentä vuotta sitten Oulussa asuessani, eli ei paljoa makumuistoa ole jäljellä.

Nyt ajattelin joskus tehdä, Oulun kauppahallista saa ilmeisesti veripalttua ostaa, tai tekee senkin itse, jos verta jossain on myynnissä, en tiedä, kun verilettujen teko ei ole jokapäiväistä ollut.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Verta saattaa saada kaupan pakastealtaasta. Joskus tekisi mieli tehdä kunnon verilättyjä. Nykyisin pyytävät kohtuutonta hintaa tästä teurasjätteestä josta suuri osa valutetaan viemäriin.
Kerran olen syönyt mahtavan hyvää jäniksen verestä tehtyä pannukakkua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En tiedä, en minä niitä maistanut kun Oulussa kävin.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Kokeiles ens kerralla keittää perunat ensin (melko kypsiksi) ja sitten raastat. Tai jos käytät tuoreena raastettua, niin purista ylimääräiset nesteet pois. Keitetyt perunat siis tietysti annetaan jäähtyä ennen raastamista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kannatan raakaa peliä ja perunoiden itkettämistä ennen paistoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Siinä voi olla idea, kypsyisi nopeammin. Nyt unohdin puristaa nesteet perunoista, ennen kuin sotkin niitä muihin aineisiin, mutta puristin ylimääräiset samalla kun muotoilin pihvit. Oli muuten kätevää käyttää juustohöylän mallista raastinta tähän tarkoitukseen.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Rössypotut on perunasta,veripaltusta ja sianlihasta tehty keitto.Taitaa olla jonniinmoinen perinneruoka..tamperelaisittainhan sen vois tehdä mustastamakkarastakin..minun vinkkelistäni kattoen mustamakkara on jees,mutta palttu ei niinkään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mustamakkarakeitto, siinähän se tuli uusi manselaisten perinneruoka.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen yhdessä hirvipeijaisissa syönyt hirvenlihakeittoa, jossa klimpit olivat verestä tehtyjä. Tosi hyvää.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #15

Ne on varmaan ollu just tollasta veripaltun tapasta,veri sotkettu jauhoon ja sitten keitetty tai ehkä paistettu..eli ehkäpä siinä on ollu yksi variaatio just rössypotusta.Voi olla,kun se on ollu peijaisissa,niin se on ollu tappaiskeittoa tai mykyrokkaa,nekin on oikeastaan sovelluksia rössypotusta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Kappas..ehkäpä.. :) Googletas sitä rössypottua ja kato niitä kuvia.Muutama on kun ne ois jo kertaalleen sisuksissa ollu.Yks oli samanlainen ,kun mä keittopäivänä pistän koiralle soppaa ja lisään siihen muutaman biitin koiranruokatölkistä..ja muutamat oli ihan hyvänkin näköisiä.
Veripalttua ei oikein missään,ainakaan täälläpäin näe.Ihan sama,koska itse en sitä syö,enkä verilettujakaan.Saattaa johtua siitä syystä,mistä kerroin tuolla Juhon blogissa siinä Juicen laulun yhteydessä.Mutta toi mustamakkara menee.Ja vaikka tuo heitto oli enempikin vitsi,niin kuitenkin tarkemmin ajatellen..perunaa,purjoa,porkkanaa ja lanttua.Siansivua ja lisäksi vähän oikeeta pekonia..maustepippuri,laakeri ja paahdettua sipulia vähän,liemikuutio ja vesi,ynnä sitä mustaa makkaraa..periaatteessa tänhän pitäis olla ihan syötävää..makkaraa kannatais käyttää pannulla tai uunissa ensin..ihan niinkuin tavallisessa makkarakeitossakin..Lopuksi saattaisin pistää vielä kourallisen persilj/tilli silppua.

Tää nimittäin menee nyt lähipäivinä kokeiluun,ellei peräti jo huomenna.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Minä kyllä syön mustamakkaran mielummin sellaisenaan. Se on sopiva ateria jos on pitempään keskustassa. Pätkä mustamakkara. Mutta ei sitä kauhian usein tee mieli, tai muita veriruokiakaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #16

Innolla odotan blogiasi uudesta mansen perinneruoasta mustamakkarakeitosta!

Itse aloittaisin tirraamalla siankyljen ja sipulit, siinä jälkilämmöllä voisin freesata purjon,palsternakan, porkkanat ja lantun. Humpsauttaisin ne ensin kiehuvaan veteen ja lihaliemikuution ( ei pakollinen)sekaan. Sitten perunat ja vartin päästä mustamakkaran palat. Viisiminuttia vielä hellalla ja sitten hetki haudutusta tilli, basilika, persilja lisäys maun mukaan. Makusuola ja syömään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Läskisoppaa veriklimppien kera ei oikein tätä mustamakkaramummua houkuta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #22

No nääs..aina joku muu ehtii ennen.. :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Olen tainnut jossain yhteydessä jo kehua, että viime keväänä sain osallistua mustamakkararuokaohjekilpailun finaaliin neljän ammattikokin seurassa. Siitä se "mustamakkaramummo" tulee.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #25

Harmi kun et vielä ollut tehnyt röstiperunoita, olisi voinut ehdottaa hienonnettua mustaa ja puolukkahilloa röstiperunoiden väliin :)

Täällä on ohjeita jos joltain paikkakunnalta ei saa:

http://www.reklaamikari.fi/musta/vanhat.html

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

Mustamakkarahampurilainen taisi voittaa kilpailun. Alunperin tarkoituksena oli kai keksiä mustamakkaralle jokin muu lisuke kuin puolukkahillo.
Minun omenasipulisörsselini on raikas lisä mustamakkara-annokseen.
Harmi kun ovat hukanneet poseerauskuvia, joihin olin varautunut rooliasuun pukeutumalla.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka Vastaus kommenttiin #21

Katos ny..tää on tällästä karskien äijien hommaa nää läskit ja klimpit.:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Klimpeistä kyllä tykkään, vaikka itse en ole onnistunut kovin hyviä tekemään. Olen yrittänyt toistaa saaristossa lapsuudessa syömäni vesilintukeiton lisukkeena tarjotut mainiot kardemummalla maustetut vehnäjauhotaikinasta tehdyt klimpit, mutta en ole yhtä maukkaita onnistunut tekemään. Reilusti kananmunia luulisin niihin käytetyn.
Kunnon läskisoosiakin syön mielelläni.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Saattaisi olla, että musta on parasta olla vain mustana, kuumana ja puolukkasoseen kanssa. Janojuomaksi kylmää kokomaitoa. Muut maidot saavat minulta "kyytiä", ei kuitenkaan käsittelemätön luomukokomaito, jota EU on kieltämässä. Voi h..ran kiesus !

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Joo, ei se musta mitään kommervenkkejä kaipaa. Nykyisin se ei enää ole kovin edullistakaan.
Aikoi päivii sitten homogenisoitu maito on tutkimuksissa todettu epäterveelliseksi.
Minä en juo maitoa ollenkaan ja piimäkin on nykyisin niin pahan makuista,ettei sitä viitsi enää juoda.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Meidän suuri perheemme litki koko nuoruutensa tinkimaitoa suoraan maalaistalosta. Kaivoon kylmenemään, aamulla 5 cm kermaa kuorittiin päältä.
Maidosta syntyi omat viilit viilinsiemenestä. Ukkosella juoksettui. Eipä ole tarvinnut kenenkään meistä sairastaa allergioita. Olihan tässä syynsä myös maalaiselämän muista vastutuskyvyn kasvattajista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sellainen aito maalaisviili on ihanan makuista. Tampereella tinkimaitoa myy kai edelleen Ahlmanin maatalousoppilaitos. Siinä oli jotain epäselvyyttä ja lopettamisvaara älyttömien direktiivien takia.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Valiohan lopetti, mutta luin jostain ja netistä löytyikin että Juustoportti tekee kirnupiimää - mistä sitä paikallisesti saa on sitten toinen stoori. Kannattanee kuitenkin vilkaista olisiko hyllyssä, linkissä purkin kuva:)

http://www.juustoportti.fi/kirnupiima

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ennen ihan tavallinen rasvaton piimä oli ihan hyvä, Nyt se on kamalan makuista. Mitä ne oikein on tehyt sille? Asdofiiluspiimätkin ovat muuttuneet pahan makuisiksi. Onkohan kukaan muu sellaista huomannut, vai onko vika vain minun suussani?
Kirnupiimästä en ole ennenkään erikoisemmin pitänyt.
Ruotsalainen ja aikoinaan pohjoisuomessakin valmistettu långfil on paras.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Tampereen kauppahallissa on näitä, jopa kyytön maitoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Saako sieltä pitkäpiimääkin?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Epäilen, mutta en tiedä ennekuin käyn kurkistamassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Käyn kerran, pari kuukaudessa kauppahallissa kun käyn keskustassa.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset