*

MargaretaBlafield

Robert Longo - hidastamisen mestari.

  • Sotahulluus
    Sotahulluus
  • Takapuolesta purkautuu sähköisiä salamoita
    Takapuolesta purkautuu sähköisiä salamoita
  • Elämän ruusut mustaan öljyyn vangittuina
    Elämän ruusut mustaan öljyyn vangittuina
  • Katseet mustan hunnun suojasta
    Katseet mustan hunnun suojasta
  • Museorakennuksesta avautuu huikea järvimaisema
    Museorakennuksesta avautuu huikea järvimaisema

Kävin katsomassa Robert Longon  ensimmäistä näyttelyä Pohjoismaissa Saara Hidenin museossa Tampereella.  
Sisääntuloaulaa hallitsee taiteilijan varhaistuotantoa edustava metalliin valettu veistos. Sen lähtokohtana on ollut Delacroixin tunnettu  Ranskan vallankumousta esittävä maalaus, jossa Vapaus on kuvattu uljaana naisena johtamassa taistelujokkoja punalippu liehuen. Longon veistos esittää omalla tavalla Vapauden vastakohtaa; rahanvallan raivohullua hävitysvimmaista soturia joka on kynsiin ja hampaisiin asti aseistettu. Veistos on täynnä yksityiskohtia, lipun etupuolella on USA:n symbolit ja takapuolella sirppi ja vasara. Lipputankoa pitelevä kohotettu käsivarsi on kauttaaltaan  kolikoista tehdyn haarniskan peittämä. Longo on kuulemma sanonut, että  tämä raivoava rujo otus on hänen omakuvansa.
Toisessa kuvassa olevassa  teoksessa neliskulmainen allas on täytetty mustaksi värjätyllä  kiiltävää öljyä kuvaavalla vedellä. Altaan keskellä  on punaisilla kangasruusuilla täytetty neliö. Tampereella valmistettu teos on  toisinto aikaisemmasta Irakin sotaa kuvaavasta teoksesta. 

Tämän teoksen Longo lahjoitti Saara Hildenin museolle.  Hän arvostaa museon hienoa arkkitehtuuria johon pystyi onnistuneesti sijoittamaan teoksensa tarkkoen suunnitelmien mukaan.

Kolmen työn sarjassa malleina on käytetty Longon oman vaimon lisäksi kaksi muuta  valokuvassa näkyvää naista. He tarkkailevat meitä näyttelyssä kuljeskelijoita huntujensa suojissa.


Taiteilija ei anna töilleen nimeä, teoskylteissä lukee: untitled. Kuvatekstit ovat omia tulkintojani.
Robert Longo käyttää valokuvilta näyttävissä töissään hyvin hidasta menetelmää; yhden kuvan esiinkaivertaminen erilaisin pyyhkimin hiilipinnan alta kestää noin puoli vuotta. Longon alkuperäinen suunnitelma oli ruveta taiderestauroiaksi, joten kärsivällisyyttä vaativa menetelmä ilmeisesti luontuu hänelle. Mutta se on myös ideologinen kannanotto maailmassa jossa vauhti on valtti ja tuho etenee kiihtyen.


Kannattaa matkustaa  varta vasten tähän näyttelyyn. Samalla voi ihailla modernin arkkitehtuurin Tampereella ainutlaatuista helmeä veistospuistoineen, parhaillaan prameimassa syysloistossaan.  Rakennus avartuu veistospuistoon, kallioseinämän suojassa se on harvinaisen onnistuneesti sijoitettu maastoon.  Puistosta avautuva järvimaisema on huikea.
Nyt kaavaillaan tämän tamperelaisessa arkkitehtitoimistossa 70-luvulla suunnitellun hienon kokonaisuuden tärvelemistä laajennusosalla ja huvipuistohulinalta taidekeidasta suojaavan kauniin kallion räjäyttämistä ohikulkuväylän tieltä.

Rahan valtaa jyllää täälläkin todellisia arvoja hävittäen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hesarissa Harri Mäcklin kirjoitti aika lyttäävän arvostelun näyttelystä.
Minusta Robert Longo ei ole jämähtänyt johonkin 80-lukuun vaikka onkin pysynyt lähtökohdissaan ja taiteellisissa periaatteissaan. Kuvatut aiheet ovat ajan hermolla olevia kannanottoja.
Vartavasten tätä näyttelyä varten tehty sarja kolmesta nigab-huntuihin pukeutuneista naisesta, joiden kasvoista näkee vain tarkkailevat silmät on hyvinkin ajankohtainen kannanotto; parhaillaan Itävallassa ollan kieltänässä tällaista pukeutumista.
Itse olen joskus, joutuessani kadulla häirityksi toivonut,että voisin pukeutua burkaan
Mellakkapoliisin plexikilpien heijastusten taitava kuvaaminen tuskin on teoksen tavoite. Minulle sen sanoma meni perille välittämästi. Heijastukset ovat olennaisia kertoessaan läpinäkyvän panssarin lujuudesta.
Tiikerin kasvojen huikean kauneuden ja katseen sielukkuuden esittäminen on rittävä kannanotto lajin sukupuuttoon tappamista vastaan. Sen enempiä selityksiä ei kaipaa.
Vanhojen mestareiden tunnetujan maalausten röntgenkuvista paljastuva kerroksellisuus kertoo taiteilijan työn eri vaiheista. Niihin perustuvat Longon hiilityöt antavat aiheen pohtia kulttuuristen normien ja sopivuussääntöjen vaikutuksesta taiteilijan työhön.
Tokion keskustasta otetun ilmakuvan yhdistäminen luodin lävistämään lasiin pidin myös vaikuttavana teoksena. Taitava tekniikka palvelee teosten sisältöä eikä päinvastoin, kuten HS:n arvostelija väittää.
https://www.hs.fi/paivanlehti/07102017/art-2000005...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos kuvauksesta. Vaikutti. Hildenin taidemuseo on itsessään nähtävyys, jonka ympäristöä ei pitäisi pilata. Miksi aina tehdään tuhoja, eikä ymmärretä olemassaolevan arvoa.?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Saara Hildeninin museo puistoineen on 70-luvun arkkitehtuuriin Tampereella harvinainen helmi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Häikäisevät ja hämmentävät hiilipiirrokset" kirjoitti eilen Hesarin taidearvostelija Harri Mäcklin tästä erikoisesta Longon näyttelystä.

Kritiikkiäkin tuli nimenomaan siitä, että kuvakieli on päällekäyvää ja amerikkalaisen mahtipontista: "Longo piirtää aseita, autoja, suihkuhävittäjiä, liehuvia tähtilippuja ja hyökyaaltoja."

Minä kyllä jo aikaisemmin näin kuvia hänen teoksistaan ja ihastuin hänen todella taitavaan ja valokuvamaiseen tarkkuuteensa, joka vaatii suurta lahjakkuutta hiilipiirrosten kyvystä ilmentää pop-taiteen parhaita ja kiinnostavampia kohteita.

Kuvien perusteella tuo teos "Hyökyaalto" on se, jonka nimenomaan haluaisin itse nähdä ja kokea myöskin paikanpäällä. Hänen huikean hieno tekniikkansa ihmetyttää ja ällistyttää, että mihin yksi ihminen pystyykään, kun on vaan niin taitava ja osaava!!

Kyllä teidän tamperelaisten vaan kelpaa, kun teillä on noin ennakkoluuloton ja rohkea taidemuseo, joka ei pysy vain tutussa ja turvallisessa taiteessa. Ja nähtävästi yleisömenetys on myöskin todistanut linjan ihan oikeaksi!

Minäkin sain edellisenä kesänä meidän joukot kasaan katsomaan ja ihmettelemään yhden kansainvälisen tähden Ron Mueckin erikoisia teoksia. Se kannatti! Onnittelenkin tässä samalla teitä tamperelaisia ja ennen kaikkea Hildenin museon intendenttiä hyvistä valinnoista. Kiitos!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

En huomannut, että sinä Margareta olit jo kirjoittanut tästä HS:n arvostelusta. Aloin vain kirjoittaa heti, ilman tutustumista aikaisempiin kommentteihin. Syynä on tuo meidän eläkeläisten ainaiset kiireet, ei ehdi kaikkea lukea ja tehdä mitä haluaisi:) Harmittaa sekin välillä vietävästi, kun päivässä on aina niin vähän tunteja.

Ari Alsiolla on niitä kaksinkertainen määrä meihin muihin verraten - on se vaan niin kadehdittavaa!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvä kun kirjoitit toit mukaan uusia näkökulmia.
Longo on amerikkalainen ja mahtipontisuus on julistuksellinen tarkoitus.
Esillä oli myös joitakin pieniä metalligrafiikalta näyttäviä piirroksia. En ehtinyt selvittää millä takniikalla ne olivat tehtyjä. Ystäväni kaipasi jo eväitämme. Meillä on museokortit joten meinaan vielä käydä täss' vaikuttavassa näyttelyssä. En yleensä ole ollut kovin innostunut fotorealismista, mutta nämä työt kyllä kolahtivat. Longon töiden sanomalla on niin vahva kaikupohja omassa sielussani.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Verrattuna minuun sinä taas ehdit vaikka mitä. Mutta eihän me sentään kilpailla keskenään. Muuta kuin korkeintaan leikillään.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #8

Ei pidä paikkaansa, että ehtisin enempään kuin sinä! En ole edes sienessä käynyt kuin yhden kerran:) Kilpailuvietin muuten jätin taakseni jo joskus ihan nuorena, sillä en oikein ollut koskaan voittajatyyppiä, joten oli paras tyytyä aina suosiolla jämäpaikkaan. Helpotti elämää ja onnellisuutta!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Minä olen sienestänyt vain omalla pihalla ja kauppamatkoilla sekä tavanomaisessa lyhytlenkkeilymaastossa.
Olen kerran voittanut kouluaikoina 1.p lusikan hiihtokilpailusta kun toinen siinä ikäsarjassa osallistuva ylivoimainen tyttö sairastui eikä voinut osallistua kilpailun kolmanteen erään. Voiko juuri nolompaa voittoa olla?
Ei mullakaan mitään kilpailuviettiä ole, mutta jokin itsenikin ihmetyttänyt kilpahenki heräsi minussa, haaste pistää pikkasen paremmaksi, kun rupesin niitä ruoka-annoksia kuvaamaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kävijöitä riittää ja Helsingin sanomien arvostelun jälkeen oltiinkin varauduttu yleisöryntäykseen varamaalla kaksi opastuskierroksen vetäjää. Museo oli tupaten täynnä.
Minusta museorakennus on ihan sopivan kokoinen. Ei yhdellä kertaa jaksa syventyä korkeatasoiseen taiteeseen tämän enempää. Mutta laajennusta pidetään tarpeellisena ja kavoitussunnittelijan mukaan se pitäisi olla joku "maamerkki" eli pitkälle näkyvä pömpeli. Harvemmin kuitenkaan taidemuseoon mennään sen perusteella, että ohikulkiessa silmiin sattuu joku rakennusjärkele.
Longo itse pitää tekniikkansa eräänlaisena kaivertamisena; poistamaalla hiilijauhepintaa hän kaivertaa kuvan esiin. Puupiirroksissa käytettyjen talttojen sijaan välineenä on erilaiset pehmeät pyyhkimet.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Sara Hildénin taidemuseon johtokuntahan on ilmoittanut että museo on käynyt ahtaaksi ja haluaisi mieluiten pois Särkänniemestä:

https://yle.fi/uutiset/3-8940593

Säätiö toivoo taidemuseolle nopeaa muuttoaikataulua.

- Nykyinen taidemuseo on jo niin vanha, että korjauksia on tehtävä ennen uutta museota. Putkisto on riskitekijä, eivätkä tilat muutenkaan vastaa nykystandardeja, (Sara Hildénin säätiön hallituksen puheenjohtaja) Laatunen sanoo.

https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/sara-hildenin-t...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Juu, kyllä vikoja löytyy kun grynderit haluaa pistää jonkun matalaksi ja kallioita räjäyttää "maamerkkien" ja "olohuoneiden" tieltä. Taatusti esim. Viipurin kirjasto oli kurjemmassa kunnossa kun sitä ruvettiin restauroimaan.
Vaikka tilat ei vastaisikaan nykystandardeja näyttelytilalta erittäin korkeita vaatimuksia asettanut Robert Longo oli hyvinkin tyytyväinen tämän museon näyttelytiloihin.
Sijainti kauniiden maisemien keskelle myös houkuttelee kävijöitä. Se on rauhallinen keidas johon vaikka isovanhemmat voi vetäytyä sillä aikaa kun kyläilemään tullet lapselapset huvittelevat hulinapuistossa. Sinne ei paljon huvipuistosta näy. Sehän juuri on osa paikan vetovoimaisuudesta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #12

Joka uutisessahan on lukenut että museon johtokunta haluaisi pois Särkänniemestä keskeisemmälle paikalle, ja valittaa ahtaiksi käyneiden tilojen lisäksi että sinne ei löydetä - eihän siellä ole jatkuvasti vetovoimaisia kansainvälisten kuuluisuuksien näyttelyitä. Hienolla paikallahan se on, mutta varmaan museon johtokunnalla on syynsä haluta syrjäiseltä sijainniltakin keskeisemmälle. Gryndereillä ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Museon edustaja sanoi nyt, että sijanti ei ole ongelma, kävijöitä on riittävästä, mutta laajennus on tarpeellinen. Voisihan lisätiloja hankkia muualtakin tuhomatta tätä harvinaista modernin arkkitehtuurin parhaimmistoa.
Ihmiselle joka käyttää bussia nykyinen kävelymatka museolle voi olla hankalaa jos on huonokuntoinen. Mutta ei sentään ole tarpeen tuhota upea maisema ja arkkitehtooninen kokonaisuus tien takia.
Uskotko todella ettei rakennusfirmoilla ole sormensa pelissa kun tehdään kaavamuutoksia?
Minunkin naapuritontilla, joka oli puistoksi kaavoitettu muinainen uhrilehto ja rautakautinen kalmisto, kaupunki vielä tuli vastaan luovuttamalla rakennusyhtiölle lisämaata jota haluttiin kerrostalorakennuksille yksityisen kiinteistön kuuluneen osuuden lisäksi

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

Kaupunkihan on yrittänyt löytää uutta paikkaa, Eteläpuistostokin on mainittu museon perustein:

Taidemuseon sijainti Särkänniemessä oli alun perin 1970-luvun lopulla hyvä, mutta huvi- ja elämyspuiston laajentuessa taidemuseon sijainnista on tullut ongelma. Varsinkin kesällä, elämyspuiston toiminta vaikeuttaa museossa käymistä. Vahvimmin kannan taidemuseon sijainnista on ilmaissut Sara Hildénin säätiö, joka ei näe museolla olevan tulevaisuutta elämyspuiston takana eikä se näe museon laajentamista tällä paikalla järkevänä eikä toivottavana. Pidämme erikoisena, jos säätiön kanta ja sen ilmaisema halu löytää uusi sijaintipaikka museolle keskusta-alueelta jätetään huomiotta Tampereen keskustan alueita parhaillaan kaavoitettaessa.

- Ja kun mainitsit aiemmin että museon paikka on hyvä koska sinne ei näy huvipuistosta, ja että huvipuistossa vierailevatkin voivat käydä niin museon johtokunnan kanta on ollut päinvastainen: Se että ei näy on haitta, ja huvipuiston kävijät eivät ole potentiaalisia vierailijoita.

http://www.etelapuisto.fi/sarkanniemi/

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Nyt ovat kuitenkin ilmeisesti muuttaneet kantansa kun kaavoitussuunnitelmissa museota on nykyisellä paikalle laajennettu. Ehkä on huomattu että taidemuseo huvipuiston yhteydessä on ns. vetovoimatekijä?
Katso itse kaupungin sivuilta Särkänniemen kaavasuunnitelmaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #16

"Ehkä on huomattu että taidemuseo huvipuiston yhteydessä on ns. vetovoimatekijä?"

Tuskin, juuri huvipuistoahan museo on pitänyt haittana.

Ehdin jo vastata että en ole seurannut miten kävi sen suunnitelman, jossa museo olisi muutettu Eteläpuistoon.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

PS.

"Uskotko todella ettei rakennusfirmoilla ole sormensa pelissa kun tehdään kaavamuutoksia?"

Tässä tapauksessa on menty museon ehdoilla, mm.:

Tampellan tehdaskiinteistö ei kiinnosta Sara Hildénin taidemuseota.

– Sara Hildénin säätiön intresseissä on uusi rakennus, jossa on nykyaikaiset museaaliset olosuhteet. Emme saa ulkomaisia teoksia lainaan, ellemme täytä hyvin ankaria vaatimuksia, kertoo Sara Hildénin taidemuseon johtaja Riitta Valorinta.

Valorinta toivoo, että Sara Hildénin taidemuseolle rakennetaan uudisrakennus Ratinaan tai Eteläpuistoon.

----

- Ratinahan rakennettiin täyteen, ja sitä en ole seurannut miten Eteläpuiston kävi, mutta museon toiveita on pyritty noudattamaan.

Tässä vielä museon kanta sijainnista:

Sara Hildénin taidemuseo on nyt pahasti pussin perällä Särkänniemessä. Kesällä museon saartavat kirkuvat ihmiset. Talvella seurana on yksinäisyys.

– Talvisin tämä on syrjäinen ja pimeä mäki.

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/242814-tampe...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Kuten sanoin nyt ovat kääntäneet kelkkansa ja pitävät nykyistä kaavasuunnitelma ilmeisesti ihan kelvollisena.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #19

Olisiko linkkiä? Asemakaavan muutoksessa (uutisoitu 14.9.) lukee näin:

Asemakaavassa varaudutaan Sara Hildénin museotoiminnan jatkumiseen Särkänniemen alueella ja museon laajentamiseen huvipuistoalueesta riippumattomana yksikkönä, jolla on oma kulku huvipuistoalueen halki.

Ts. Kommenttisi #16: "Nyt ovat kuitenkin ilmeisesti muuttaneet kantansa kun kaavoitussuunnitelmissa museota on nykyisellä paikalle laajennettu."

https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankoht...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Yritin päästä ko. kaavasivulle aamulla, mutta en päässyt kun tuli joku turvavaroitus. Katso nyt tuleeko sinullekin sellainen kun menet Särkänniemen kaavasivulle. Sinun linkkisi mukaan ei olisi enää kun kaksi päivää arvioitavaksi esillä. Minun tietoni perustuvat kaavan esittelytilaisuuteen viikko sitten joten siihen ei ole mitään linkkiä saatavilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nyt pääsin kyseiselle kaavoitusivulle ja täytin palautelomakkeen:

Minua järkyttää suunnitelmassa sellaisen Tampereella todella harvinaisen modernin arkkitehtuurin huippusaavutuksen, Saara Hildenin museon tärveleminen laajennusosalla. Myös taustana oleva kallioseinämä on olennainen osa arkkitehtoonista kokonaisuuttaa
Myös Särkänniemeen johtavan tien viereinen kallioseinämällä on maisemallisesti hallitsevana olennainen kauneusarvo. Jos maisemaa tasataan huvipuistoalueesta tulee minkä tahansa toritivolin kaltainen hulinapuisto.
Satamankin viihtyvyyden kannalta näköalojen rumentaminen se olisi menetys.

Nyt ei kuitenkaan palautelomakkeen lähettäminen onnistunut, vaan tuli ilmoitus,että osoite on väärä. Kaupungin nettisivut eivät todellakaan toimi kuten pitäisi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Lähetin museon toimistosihteerille sähköpostia ja kysyin siitä palautuslomakkeesta, kerron milloin ja mitä vastaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvä! Tänään en löytänyt enää mitään palautelomaketta kaavoitussuunnitelman yhteydessä.
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/projekti...
Mielipiteet voi laittaa sähköpostissa kirjaamon kautta.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset