MargaretaBlafield

Suomen tunnetuimman suvirunon tuntematon säkeistö

  • Mestari
    Mestari
  • Miksi metsän tummuus sävelehen?
    Miksi metsän tummuus sävelehen?
  • Suomen tunnetuimman  suvirunon tuntematon säkeistö
  • Elokuun täysikuu
    Elokuun täysikuu

Nocturne

 

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.


Miksi metsän tummuus sävelehen?
Kosk' on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juovat päivän laskenehen?
Koska monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto?
Koska sinne on silmäin kiinto.
Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut.
Miksi varjot virran veen?
Kosk' on mieli mulla siimekseen.


Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

 

 

http://www.angelfire.com/ma/jaaske/nocturne.html

http://www.reijoheikkinen.fi/eino-leinon-nocturne-runon-taustoja-suomala...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Keskimmäinen poisjätetty säkeistö tuo syvyyttä runoon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Syvyyttäkin ehkä, mutta myös hiukan ronskimpaa jopa groteskihkoa arkityyliä, mikä ei ehkä aivan mallaa runon muuhun hempeyteen sataprosenttisesti:

"Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut."

Vähän kuin olisi kirjoittanut:

Ilmas leijuu horsmain hileet,
kun päässäin jyskyy vanhat bileet ...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nimenomaan, se luo kontrastia hempeyteen.
Runoilija kysyy miksi elämä ei ole pelkkää suloilua.
Aika valjuahan se vanamon lemu onkin.
Groteskia? Kysymyksetkö sinusta tekevät säkeistön arkityyliseksi.
Ilman keskimmäistä runo latistuu.

Eihän sinun horsmanhileisessä krapulassa ole mitään dialogia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #4

Tuo "valju lemu" on aika groteskia, semminkin hienon vanamon tuoksua kuvaamaan. Ja myös tuo "kemu" on aika arkinen ilmaisu arkisesta riennosta.

Kirjoittaisitko runoon "kielo löyhkää, ma laulan Kauko Röyhkää ..." ?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Jossain päin Suomea "lemu" käsitetään pahana hajuna, löykänä. Muutoin se on hajun synonyymi. Kemulla tarkoitetaan juhlat.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Onko tuo ensimmäinen kuva Eino? Eino sai kupan jo nuorena johon sittemmin kuolikin. Kolmasti yritti avioliittoa, mutta muusat eivät ymmärtäneet miehen vilkasta seuraelämää ja hankkeet kariutuivat nopeasti.

Ehkä tuossa tekstissä,

"Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut."

näkyy hieman katkeruutta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei hän avioliittoja yrittänyt vaan solmi kolme avioliittoa, mutta rakkausuhteet joihinkin muihin naisiin kuin vaimoihin olivat merkittävämpiä ja kestävämpiä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mahtoiko "valjun lemun" merkitys viime vuosisadan alussa olla sama kuin nykyisin? Ehkä se tarkoitti jokseenkin samaa kuin "tuoksahdus".

Minun mielestäni varsinainen epäkohta on heti runon ensi riveillä. Kun ruislintu kesäkuun alkupuolella laulaa (siis rääkyy), ei pellossa ole ensimmäistäkään tähkäpäätä. Nyt eletään heinäkuuta, ja crex crex on jo vaiennut, kuten muuten käkikin. Tähkäpäät ovat edelleen harvassa viileän kesän viivytettyä viljan kasvua.

http://www.reijoheikkinen.fi/eino-leinon-nocturne-...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tuomo, ei ole tähkätöntä juhannusta, eli ruis on tähkällä jo nyt ja ennen juhannusta. Samoin timotei.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Oiskohan tarkoittanut jotain muuta lintua kuin ruisrääkkä?
Voihan runossa yhdistää muistikuvia eri ajankohdista. Jos ideana onkin käydä ajallisesti koko kesän läpi ja kyseessä onkin elokuun täyskuu joka on upein kesän kuutamoista?
Laitoin pari linkkiä jotka näyttivät kiinnostavilta, en ole vielä itse tutustunut, löytäisikö niistä jotain.
Valjun lemun voi kai edelleenkin käsittää heikkona tuoksuna.
Itse olen joskus kirjoittanut tuutulauluun: mäkiminttu mieleksesi lemuansa levittää...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tukeudun (meidän molempien!) linkittämään Reijo Heikkisen analyysiin, jossa ruislintu yksiselitteisesti todetaan ruisrääkäksi. Mutta ajatuksesi runossa yhdistyvistä kesäkokemuksista ei sekään ole hullumpi. Mitäpä se taiteilijan vapaus olisikaan, jos kaiken kirjoitetun pitäisi olla tieteellisesti pitävää ja faktantarkistuksen kestävää?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Näinhän se on; runoileminen on eri asia kuin väitöskirjan kirjoittaminen. Tosin jotkut tekevät runoja tieteestä ja jotkut tieteiljät taa runoilevat tutkimuksensa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tulkintani myötä jonka mukaan runo kattaa kokokesän ajankaaren lisäsin kuvan elokuun kuutamosta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tänä vuonna täysikuu loistaa 7.8.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Täysikuu oli myös 9. kesäkuuta tänä vuonna ja 9. heinäkuuta, eli aivan kohtapuoliin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Täytyy mennä katsomaan. Minun ikkunoista ei näy.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Leino kirjoitti Nocturnen lopulliseen muotoonsa heinäkuussa 1903 ja silloin oli kesäkuussa täysikuu 10. päivä ja heinäkuussa täysikuu 9. päivä.

Ruisrääkkä soi vielä korvissa (muisto kesäkuusta) juhannuksesta saakka oli jo tähkäpäitä ja kaskettiin. Eino Leino kirjoitti runonsa ilmeisesti heinäkuun 7.-12. päivien aikoihin. Eli lähes päivälleen 114 vuotta sitten. Ainakin meillä Oulussa on jo tähkät näkyvissä syysviljoilla ja heinillä. Ja korvissa soi vielä käen kukunta, vaikka ruisrääkkää en tänä vuonna kuullutkaan voi sekin soida, kun tunnelmoi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kämpin tarjoilija oli kerran poiminut Leinon poistuttua ikkunapöydästään lautasliinan kulmalle kirjoitetun värssyn, jonka Leino oli raapustanut katsellessaan apaattisena ihailemansa runoilija Runebergin patsasta Espan puistikossa:

Elämänkö tarkoitus on ainoastaan,
että kaikki peittyy pulun paskaan?

Tämä on perimätieto isäni aidiltä, joka asui Helsingissä viime vuosisadan ensimmäiset vuosikymmenet ja oli muun muassa Suomen ensimmäinen naispuolinen taksikuski 20-luvun alkupuolella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Oiskohan asunut Helsingissä samaan aikaan kun isoäitini piti siellä kauneushoitolaa 30-luvulla, suomen ensimmäisenä koulutettuna kosmetologina? Suurikokoinen pariisilaisen instituutin myöntämä koristeellinen diplomi on tallella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Varmaankin asui samaan aikaan, mutta siellä asui kyllä silloinkin aika moni muukin emansipoitunut nainen, joten eivät välttämättä tuttuja toisilleen olleet.

Kieltolain aikana 20-30 -lukujen vaihteessa, jota samainen isoäitini tapasi nimittää "pirtuajaksi", hän piti kahvilaa, jonne hänen miehensä (siis isäni isä) hommasi omalla maahantuontibisneksellään terästettä erikoiskahville ("Café Speciale").

Olivat jossain vaiheessa aika varakkaita Kaivopuiston liepeillä asuvia ja kotiapulainen saattoi isääni kouluun, mutta sitten isoisäni joutui joksikin aikaa lusimaan bisneksistään, joiden tarkoitus oli vain palvella kansaa ja koko perheen elintaso romahti kerta heitolla. Asustelivat sen jälkeen lyhyempiä aikoja missä milloinkin vuokralla. Sen verran omanarvontuntoa oli vielä jäljellä, että "Pitkänsillan pohjoispuolelle ei menty", kuten tätini muisteli.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

On aika turhaa pohtia vallitseeko jonkin runon sisällä anakronismeja. Runot tapahtuvat runouden maailmassa, jossa sijamuoto on lokatiivi. Se määritteleen minän ja maailman suhteen, ja todellisuuden paikan siinä.

http://alkonkassalla.blogspot.fi/2015/08/runous-ja...

Terveisiä Heikki Hyötyniemelle, joka on Leinon aito ystävä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"On aika turhaa pohtia..."

- Ehkä aika turhaa, mutta ei väärin tai kiellettyä. Esimerkiksi ruislinnun ja tähkäpäiden "yhteensopivuuden" arvioiminen on aivan käypäinen reitti ryhtyä tutustumaan Leinon runoon.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tarkoitin kai lähinnä sitä että itse kokisin turhaksi kirjoittaa runoa jollekulle jonka mielestä maalauksen ylälaidassa ei voi vallita päivä jos alalaidassa eletään pimeässä yössä.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Empire_of_Light#...

Nämä kommentitkin ovat kyllä täysin järjettömiä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset