MargaretaBlafield

Mikä motiivi?

  • Nykyinen näkymä ikkunani edessä
    Nykyinen näkymä ikkunani edessä
  • Yli-ikäiset, liian isoiksi kasvaneet on eliminoitava
    Yli-ikäiset, liian isoiksi kasvaneet on eliminoitava

Sain äsken ystävältäni viestin:

Kävin kääntymässä pihassasi.

No on oikeesti ihan järjettömän näköistä. Mikä helvetin idea siinä on ollut olevinaan?

Sitä minäkin olen ihmetellyt. Eilen kerroin pihamaisemani kohdanneesta tuhosta Puheenvuoron puolella.

http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230593-asuinymariston-....

Vastasin viestiin perusteilla jotka minulle on kerrottu. Havaitojeni perusteella voi tehdä omat päätelmät:

Ideana on ollut olevinaan, että  "liian isoksi kasvaneista puista" pitä kaataa joka toinen,  jotta jäljelle jätetyt (huonokuntoisimmat) "saavat lisää elintilaa" ja "turvallisuus lisääntyy kun näkyvyys parkkipaikalle paranee"

Se iso koivu toisen talon päädyssä on toiminut paitsi kaunistuksena myös veden kerääjänä taloon päin viettävästä rinteestä. Taitaa tulla tarpeelliseksi joku salaojitussysteemi.
Senkin talon edessä olevasta koivurivistöstä on pyritty nimenomaan terveimmät puut viemään, kävin tarkistamassa kantoja ennen kuin ne aika myöhään illalla jyrsittiin pois. Jyrsijä teki monta tuntia töitä pimällä. Jollakin taisi olla kiirettä siivota jäljet?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Luvalla vai luvatta kaatoivat?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hallituksen päätöksellä. Maisemaankin merkittävästi vaikuttaviin kaatoihin kaupunki ei vaadi lähiöissä lupamenettelyä.
Oli aivan turhaa tilata puutarhafirma arvioimaan pihan puusto kun silmämääräisesti puusto oli aivan hyväkuntoista. Kaatosuunnitelman suoritti halkojakin myyvä firma, joka kaiketi kuvitteli saavansa ilmaiseksi puut palkkionsa päälle. "Liian isoiksi kasvaneista" koivuista valkattiin loistokuntoisimmat kaadettavaksi ja yhtä isot pikkasen huonokuntoisimmat jätettiin saamaan "lisää elintilaa"!
Nykyisin kovasti lobataan vähän väliä tapahtuvia puustoarviointeja pelottelemalla yhtiöiden hallituksen jäseniä vastuusta, mahdollisista vahingoista jos puu vaikka kaatuu auton päälle. Hätävarjelun liioittelua. Vakuutukset pitää olla tietenkin kunnossa.
Jotkut tukkipuita välittävät asiantuntijat löytävät olematontakin lahoa pihan komeimmista puista joita sitten "turvallisuusriskeinä" kaadetaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No minulla on päinvastainen esimerkki. Kuuluin aikanaan taloyhtiöiden pihatoimikuntaan ja alakerran asukas sanoi istutetun nuoren koivun kasvavan ikkunansa eteen ja peittävän järvimaiseman. Yritin ajaa sen puun kaatoa eteen päin, vanhojakin puita kun on pilvin pimein, mutta kun yksi papparainen oli sitä mieltä että ainuttakaan puuta ei kaadeta niin siihen se jäi, menin moisesta sanattomaksikin. Jälkeen päin hämäläiselle kyllä tuli mieleen miksi en kysynyt että entä jos kasvaisi oman ikkunanne ja järvimaiseman väliin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Itse katselisin mielelläni järvimaisemaa puiden siimeksessä. Mutta tuossa tapauksessa puun poistaminen saattoi olla hyvinkin oikeutettu kun kyseessä ei edes ollut mikään arvopuu kuten suremani koivurivistön keski-ikäiset koivut jo maiseman kauneuden kannalta olivat.
Meiltä joku naapuri katkoi nuoret pihlajat viereiseltä tontilta kaupungin puistometsästä keneltäkään kysymättä.
Olisit voinut viedä asian yhtiökokoukseen.
Muutoin mielestäni näköala järveltä päin on vähintään yhtä tärkeä.
Mielestäni järvinäkymä johon vastarannan kerrostalot peilaantuvat ei ole kovin kummosta luksusta varsinkaan jos ikkunasta ei näy mitään kunnon puuta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #6

No vähän kauempana ja maastoltaan alempana rannassa on istuttamattomia vanhempia koivuja riittämiin, kyse oli vain yhdestä pihasuunnitelmaan mukaan istutetusta. Harmittaa vieläkin että en silloin laittanut sille "kunnioitetussa iässä olevalle miehelle" hanttiin, tuli vaan niin yllätyksenä kun olin luullut yhden näköesteenä olleen pienen istutetun koivun kaadon olevan itsestään selvää. Mutta kerrostaloon kun muutti niin kävi selväksi että yksikin pitkä kanto kaskessa riittää.

Yhtiökokoukset ovat taloittain/As Oy:ineen erikseen, jotta on vain yhteinen pihatoimikunta. Turhauduin muuhunkin ja ehdotin uutta tilalle. Suostui ja meni läpi, täytyykin kysyä missä nyt mennään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Vaikka useat eivät hyväksyneet tätä laajamittaistä kaatosuunnitelma hallitus piti ylimalkaista kaavakekyselyä "äänestyksenä" ja katsoi enemmistön voittaneen. Melkein mikä tahansa menisi tuollaisella kyselyllä läpi, sen kun esitetään jotain näennäisperusteita. Ei useimmat viitsi ajatella asiaa sen enempää. Yhtiökokouksessa sentään kuullan muidenkin asukkaiden mielipiteitä.
Vaikka sielläkin paikalle kutsutut firmojen myyntimiehet voivat vedättää enemmistöä.
Edellisvuonna valtaenemmistö äänesti vastaavaa puunkaatosuunnitelma vastaan.
Nyt onnistuttiin junailemaan operaatio pelkällä hallituskoplan päätöksellä isännoitsijän avustuksella. Minulle ei ole vielä selvinnyt onko tällainen menettely juridisesti oikein, nökemykset menevät ristiin. Ainakin jotain virheitä on tehty pykälien mukaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

En tiedä millaiset valtuudet sille pihatoimikunnalle oli annettu, mutta olisit voinut kysyä kaikkien erillisten As Oy:iden hallitusten puheenjohtajilta.
Ei aina hoksa miten voisi menetellä.
Minäkään en löytänyt hallituksen yhteystietoja tai mitään yhtiön kotisivuja.
Tiedustelustani huolimatta isännöitsiä ei kertonut onko niitä edes olemassa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #6

Yhtiökokous olisi ollut sen puun kohdalta taloyhtiökohtainen, ja siihenhän sen olisi voinut älytessään viedä, mutta ei tullut mieleen yrittää viedä sitä viiden taloyhtiön yhtiökokousten kautta.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Vakuutus tarvitaan. Minulla on kotipihalleni, vaikka ei täällä tällä hetkellä suurta kaatumisuhkaa vielä olekaan. Jossain vaiheessa oli, kun piha oli täynnä koivuja. Yks samanikäinen koivu (joskus 40 -luvulla istutettu) kaatui autoni päälle työpaikallani (oisko ollut 2005) ja oli siinä selittämistä vakuutusfirman kanssa. Vakuutus kyllä loppujen lopuksi korvasi auton vammat, mutta ensin vakuutusfirma yritti väittää, että vika on minun. Olin silloin työpaikan johtaja ja johtajan olis heidän mielestään täytynyt tietää, milloin pihapuu on kaatokunnossa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Niin vanhat koivut rupeavat usein jo olemaan lahoja. Asunto-osakeyhtiön pihapuiden kunto on hallituksen vastuulla, mutta on hätävarjelun lioittelua ruveta tilamaan vähäväliä kuntotarkastuksia silmämääräiesti täysin hyväkuntoiselle puustolle. Ja asiantuntijat saattavat kusettaa, jopa suorastaan valehdella haaliakseen parhaimmat tukkipuut. Kaupunkikaan ei valvo ulkoistamansa puistotyöt.

Pekka Iiskonmaki

Puista tippuva lumi on huono asia parkkipaikan autoille.

Jos tykkää puista, niin kannattaa muuttaa metsään. Kyllä Suomessa korpea riittää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Siksi muutinkin tänne kun luonnonmetsiköitä oli joka puolella.
Ei näihin pihapuihin mitään tykkölunta muodostu, mutta jokunen havupuun neulanen on voinut tippua jonkun auton päälle.
Nyt on kurkistelijoillakin parempi näkyvyys vastapäisen kerrostalon ikkunoihin ja minunkin makukammariin. Naapuritontin korkea kuusi menetti tuulensuojaa.
Luin tutkimuksesta jossa todettiin potilaiden paranevan nopeammin kun ikkunasta näkyy puu.
Risukasan kohdalla kasvoi minun kaunis linnunpönttökoivuni. Se tuotti minulle paljon iloa ja lohtua.
Korpimetsät ovat käyneet vähiin.
Luulen, että valtaosa urbaaniympäristönkin asukkaista tykkäävät puista, mutta aina löytyy joitakin puita vihaaviakin.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Margareta, otan osaa! Puihin kiintyy, aivan kuin ihmisiin ja eläimiin. Linnut, joiden kotipuu myös hävitettiin, ovat suruissaan.

On selvää, että ihminen on vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Puiden ja muun luonnon merkitys paranemisprosesseissa edesauttaa. Lapinlahden sairaala vehreine ympäristöineen onkin ollut monien uupuneiden kansalaistemme pelastus.

Kestää vuosikymmeniä, ennen kuin puu on kasvanut täyteen mittaansa.

Luonnon viisaus ei tunnu koskettavan kaikkia. Taloudelliset mittarit ovat saaneet liian suuren vallan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kiitos!
Olen joutunut suremaan koko ajan viime aikoina kun ikikuuset ja metsiköt lähiympäristössäni ovat kaatunut pala palalta. Myös monet kasvit joista iloitsin on hävitetty. Yhdessä metsikössä kävin joka kesä katsomassa mäntykukkia ja toisessa paikassa kasvoi kauniita turkoosinvärisiä sieniä. Muistan painanteen jossa oli tiheä lemmikkimatto ja parvi pieniä valkeita perhosia lentelivät sen päälle jne. Luonnon ihmeitä joiden ohi useimmat kävelevät näkemättä.
Suren kalliota jota räjäytettiin kauppamatkani varrelta.
Puut ovat aina olleet minulle tärkeitä. Ne ovat kertoneet minulle tarinansa kävelyreittejäni varrella.
Heti ensimmäisenä kesänä kun olin oppinut kävelemään suuntasin omin päin metsään. Eksyneenäkin olen kokenut olevani turvassa siellä puiden keskellä.

Eihän rahalla ole mitään todellista arvoa.
Ihmettelen, ettei kristitytkään, jotka sentään uskovat Jumalan luoneen eläimet ja kasvit, eivät sen enmpää arvosta hänen luomakuntansa.
Minulle luonto on pyhä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"..ja toisessa paikassa kasvoi kauniita turkoosinvärisiä sieniä."

Niitä olen nähnyt vain ikimetsässä Seitsemisen luonnonpuistossa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Niinpä, tällä alueella viimeiset ikimetsäpalat viedään. Lähistöllä oli myös alue jossa kasvoi monia vain muutoin Ahvenanmaalla tavattuja kasveja. Se oli todellinen Mikä-mikä-seikkailumaa.
Oli muutoin hyvä mielipidekirjoitus viimeisessä Tamperelaisessa. Oletko huomannut?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #13

Pahus, Tamperelainen tulee postiluukusta mutta harvoin luen ja meni roskuun.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Mahtavaa luontokuvausta! Puut todellakin kertovat tarinaansa. Kun ottaa puun syleilyynsä, voi tunnistaa, miten levollinen olo siitä seuraa. Puu elää ja tuntee. Uusimpien tutkimusten mukaan tuntee myös kipua.

Itse olen myös luontokasvatti. Leikit lähimetsässä olivat parasta. Ehkä juuri siksi metsä ei ole koskaan pelottanut vaan ennemminkin tuonut turvaa.

Kuten toteat, luonto on pyhä, hiljaisuuden temppeli ja kauneimpien puheiden pitäjä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Siksi hätä on niin suuri, jumalillekin.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Aina ei ymmärrä "maisema-arkkitehdin" tempauksia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta on kauheata kun nykyisin kaadetaan kakki puut uudisrakennusten koko alueelta. Tulee halvemmaksi.
Eilen oli uutisissa juttu Salossa avatusta Heikki Willamon valokuvausnäyttelystä ja taiteilijanhaastattelu, jossa hän ilmaisi huolensa suomalaisen metsäluonnon hävittämisestä.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Otetaampas muutamia näkökohtia. Olen tehnyt 17 vuotta metsuriyrittäjän töitä. Varsinaista pihapuiden kaatokeikkaa en tee kuin satunnaisesti. Uskon jotain ihan käytännöntyöstäkin ja puista tietäväni.

Tietysti en voi ottaa puita näkemättä kantaa mutta kerron muutamia yleisiä näkökohtia.

Asia 1.
Firma vei tukkipuita tai teki polttopuita ja teki voittoa. Pihapuu keikoilta tulevilla puille ei juuri ole arvoa. Pihapuiden kaataminen on yleensä työlästä, vaarallista ja aikaavievää. Lisäksi risujen kerääminen "putipuhtaasti" vie myös paljon aikaa . Puiden kaadosta, hakkuusta, puiden ajosta ja risujen ajosta tulee yleensä enemmän kustannuksia kuin pihapuista saatavan puutavaran ja risujen arvo on. Kun puuta myydään metsäleimikolta niistä saa omistaja rahaa, pihapuiden poisviennistä joutuu yleensä omistaja maksamaan. Halkojen tai klapien tekeminen ylisuurista puista on erittäin työlästä ja hidasta. Sen taloudellinen merkitys on marginaalinen. Pihapuu keikoilla tili tulee itse tuntityöstä tai urakasta, ei mahdollisesta ilmaiseksi saadusta puutaravarasta. Usein myös runkopuun hakettamisen kanssa on ongelmia johtuen suuresta koosta ja mahdollisesta metalliepäpuhtauksista. Väittämä että ilmaiseksi saatu puutavara on hyvää bisnestä, ei pidä paikkaansa. Puutavaran poisvienti on kuluerä joka laskutetaan työntilaajalta. Tietysti puutavarasta saa haketta tai klapeja mutta ei se ole hyvää bisnestä. Puiden poisvienti paikalta on menoerä kaikille.

Asia 2.
Puut kannattaa kaataa ajoissa. Männyt kestävät lahoamatta ja kaatumatta muutaman ihmisiän hyvissä olosuhteissa. Lehtipuut ja kuuset alkavat helposti lahota jo hyvinkin nuorena. Ympärillä tehdyt kaivutyöt lisäävät lahon ilmestymistä. Mitä suuremmaksi puun päästää niin sitä vaikeampi ja kalliimpi sitä on kaataa. Samoin mitä suuremmaksi puu päästetään kasvamaan niin sitä enemmän se aiheuttaa kaatuessaan tuhoa ja mahdollinen tuhoalue on laajempi. Kun muutama vuosi sitten oli Tapaninpäivän myrsky niin ainakin täälläpäin niitä ihmisten "rakkaita" pihapuita oli hyvin monen talon katolla ja välillä katon sisälläkin. Liian suureksi päässyt, huonokuntoinen pihapuu on vaara ympäristölleen myrskyn sattuessa.

Asia 3.
Rakennukset lähellä olevat puut aiheuttavat vaurioita suoraan ja epäsuorasti rakennuksille. Useilla lehtipuilla, erityisesti muotopajuilla on taipumus kasvattaa juurensa salaojaputkien ja pahimmillaan jopa viemeröintien sisälle. Ne aiheuttavat ongelmia rakennuksen pohjan ja ympäristön kuivuudella. Liian lähellä rakennusta kasvavat puut ajavat vettä rakennuksen seinään ja aiheuttavat puurakenteiden lahoamista. Ei tietystikään koske kivisiä kerrostaloja. Suuressa mitassa putoavilla neulasilla on taipumus jäädä ränneihin makaavaan ja vaikuttavat osaltaan sadevesien poistumiseen rakennuksen läheltä. Kun pahoittelet että kaikki puut kaadetaan uudisrakennuksien läheltä niin käytännössä tämä on rakennusten kannalta hyvä asia. Yksi syy kyseiseen menettelyyn on hankala ja kallis maisematyölupa menettely. Jos jälkikäteen haluaisi puun kaataa niin lupa on kallis, naapurit tai byrokratia estää. Järkevintä on kaataa kaikki pois, istuttaa jotain matalaksi kasvavia puita niin ei tule vuosien päästä ongelmia ongelmapuista ja luvista.

Maisema-arvot ovat oleellisia pihapuissa mutta myös muut näkökohdat pitää ottaa huomioon. Jos pihapuu näyttää siltä että se on vaarallinen tai siitä tulee vaarallinen ja vaikeasti kaadettava lähivuosina niin se kannattaa kaataa pois ennenkuin siitä tulee todella kallista tai se aiheuttaa vahinkoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En ole väittänyt että ilmainen puu olisi hyvä bisnes, mutta jos palveluksistaan reippaasti laskuttava, myös halkoja myyvä yritys saa priimaluokan koivutukkeja kaupan päälle niin onhan se hyvä, kai verotonkin lisätulo. Kaatosuunnitelman laatinut firma oli luullut saavansa loppuurakankin ja vaikutti pettyneltä.
Urakan suoritti lopulta erittäin ammattitaitoiset metsurit jolta työ sujui ripeästä. Loppusiivoksen suoritti talkootyönä muutama ahkera asukas. Minun puolestani kuvassa näkyvä risukasa olisi saanut jäädä paikoilleen.
Tässä tapauksessa ei ollut kyseessä mistään turvallisuusriskiä muodostavista lahoavista puista, vaan enimmäkseen erittäin hyväkuntoisista puista, joilla oli maisemmallista arvoa ja toisille asukkaille olennaisesti asunnon viihtyvyyteen ja myyntiarvoonkin vaikuttava merkitystä.
Joillakin kaadetuista puista on ollut pikemminkin rakenteita suojaava vaikutus kerätessään runsaasti vettä, joka muuten voisi uhata talon perustuksia valuessaan taloon päin. Muutamia neulasia jonkun auton päälle mahdollisesti tiputtaneet mänty ja kuusi ovat toimineet tuulensuojana naapuritontin korkealle kuuselle, joka nyt tosiaankin saattaa myrskyllä kaatua. Ne toimivat myös näkösuojana molempiin suuntiin peittäen hieman suoraa näkyvyyttä vastapäisen talon ikkunoihin. Kaikki eivät halua peittää ikkunat verhoilla kun sytyttävät valot.
Mielestäni on hätävarjelun liioittelua jos taloyhtiö tilaa puustoarviointeja parin vuoden välein kun silmämääräisesti puut näyttävät terveiltä.
Vaikuttako mielestäsi kovinkaan ammattitaitoiselta karsia samankorkuisten koivujen rivistöä jättäen juuri huonokuntoisimmat puut
paikoilleen "saamaan enemmän elintilaa"?
Joillekin vielä puut ja monet muutkin luonnon elolliset oliot ovat rakkaita - ilman lainausmerkkejä.
Kuulostat asiantuntijalta, varmaan sinä olisit ollut viisaampi konsultti.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset